Kaikki me olemme jossakin rekisterissä - olipa kyseessä sitten verotusrekisteri tai kaupan kanta-asiakasrekisteri. Tietämättämme saatamme kuitenkin päätyä myös poliisin rekisteriin, vaikka olisimme kuinka viattomia. Mistä on kyse? YleX Etusivu selvitti.
Luottotiedot pitää säilyttää, eikä poliisin rekistereihin saa päätyä, ohjeistetaan nuoria yhteiskuntamme kasvatteja. Poliisin epäiltyjen rekisteriin päätymiseen ei kuitenkaan tarvitse kovin kummoisia syitä, ja noihin kirjoihin saattaa päätyä aivan viattomana. YleX Etusivu haastatteli tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniota aiheesta.
Aarnio kertoo, että Suomessa poliisin tehtävä on hyvin laaja ja vaihtelee hallinnollisista lupa-asioista aina koko valtakunnan turvallisuuteen. Poliisin rekistereissä on tästä syystä hyvin monenlaista tietoa, joihin liittyy useita ihmisiä. Epäiltyjen rekisteriin päätyvät niiden ihmisten nimet, jotka ovat rikoksen tutkimisen ja selvittämisen kannalta tärkeitä.
- Poliisilla on oikeus tehdä tällaisia merkintöjä rekisteriin, tietysti rekisteriin päätyvän henkilön pitää liittyä rikolliseen toimintaan. Viimeaikaiset havainnot viittaavat siihen, että aina ei ole selvää, onko kyse rikolliseen toimintaan liittyvästä toiminnasta, vai sattuuko joku henkilö tietämättään tapaamaan rikokseen liitoksissa olevan henkilön, jolloin viaton saa merkinnän rekisteriin, Aarnio pohdiskelee.
Poliisin toimivaltuudet laajenevat rekisterien suhteen entisestään, jolloin mitä pienemmistä syistä saattaa päätyä poliisin rekistereihin.
- Poliisin toimivaltuus laajenee sillä tavalla, että ollaan ottamassa käyttöön havaintotietorekisteri. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos kävelet putkikassi olkapäällä sorkkarauta siitä näkyen remontista kotiin Hakaniemen torin poikki, joku saattaa tehdä siitä ilmiannon ja se kirjataan poliisin rekisteriin.
Aarnio kuitenkin muistuttaa, ettei kenelläkään ole syytä hätääntyä moisiin rekistereihin päätymisestä, sillä niidenkin suhteen vallitsevat tarkat säännöt. Tiedot saavat säilyä rekistereissä vain tietyn aikaa, joskin säilytysajat ovat rekisterikohtaisia. Jokaisella kansalaisella on myös oikeus tietää, mitä tietoja heistä missäkin rekistereissä on - poikkeuksia ovat tosin suojelupoliisin rekisteri, sekä epäiltyjen rekisteri.
- Jos noiden rekisterien tiedot kerrotaan, epäillyt hävittäisivät todisteet.. Jokainen ymmärtää, että joitakin tällaisia rajoituksia on ollut pakko tehdä, Aarnio sanoo.
Kuten sanottua, jokainen meistä on jossakin rekisterissä - meidät rekisteröidään jo ennen syntymäämme jollakin tavalla.
- Kun vanhemmat menevät raskauden aikana neuvolaan, sinne tulee tietoa vanhemmista ja syntymättömästä lapsesta, syntymän jälkeen lapsi rekisteröidään yhteiskunnan perusrekisteriin, Aarnio kertoo.
Lähteet: YleX Etusivu
