Mikä video- tai konsolipeleissä viehättää niin paljon, että pelaaja uhraa siihen suurimman osan hereilläoloajastaan?
Ohjaaja Jussi Eerola työstää parhaillaan dokumenttia, jonka nimi on Viisi bonuselämää. Suomen elokuvasäätiö on myöntänyt dokumentille käsikirjoitustukea, ja dokkarin kuvauksessa lukee:
Viisi bonus-elämää on dokumenttielokuva maailmasta, jossa kuoleman jälkeen seuraa aina uusi mahdollisuus – ja sitä mahdollisuutta on pirun vaikea jättää käyttämättä.
Onko pelaamista tarkoitus kritisoida vai mitkä ovat lähtökohdat? Eerola sanoo, ettei kyseessä todellakaan ole moralisoiva tai synkkä kuva pelaamisen addiktiosta.
- Mua kiinnostaa, mikä niissä vetoaa ja mikä saa ihmiset laittamaan valtavasti aikaa niihin. Se on tietysti iso kysymys, että miksi ihmiset pelaa. Yritän vastata siihen elokuvallisin keinoin ja tehdä elokuvan, joka kertoo aiheesta ilman asiantuntijahaastatteluita. Pelaamisen elämyksellisyys ja innostunut meininki pitää välittyä lopputuloksesta.
Tuleeko tästä pitkäkin projekti? Seurataanko pelaajia pitkäkin aika?
- Kun oikeat ihmiset ja oikeat tilanteet löytyvät, niin eivät kuvaukset ole mikään vuosien projekti.
Eerola aikoo löytää pelaajia dokumenttiinsa esimerkiksi ilmoitusten kautta. Myös netin eri yhteisöjen kautta on tarkoitus tavoitella pelaajia. Hän on myös perustanut sähköpostiosoitteen, johon halukkaat voivat ottaa yhteyttä: viisibonuselamaa@gmail.com.
- Toivoisin kirjoituksia pelaamisen elämyksellisyydestä, esimerkiksi parhaasta tai mieleenpainuvimmasta pelaamiseen liittyvästä kokemuksesta.
