Hyppää pääsisältöön

Suomi-rapille saa nyt nauraa

Suomenkielisen hip hopin ei tarvitse enää todistella katu-uskottavuuttaan. Skeneen mahtuu myös itseironista räppiä. Loost Koos -yhtyeestä tutun Särren mukaan huumorin kautta on uskallettava paljastaa myös omia heikkouksia.

Särre // Kuva: Monsp Records

"Oon melkeen 40 vee, mut keikkaa pukkaa", Särre räppää Leikkaa sukkaa -kappaleen kertosäkeessä. Vuonna 1982 syntynyt artisti ymmärtää itseironian päälle.

- Läppä syntyi keikkaillessa, kun kysyin yleisöltä, että muistaako jengi mua, mä olin siinä JVG:n biisissä mukana, Särre kertoo.

Särre kokee tulevansa eri sukupolvesta listahittikaksikon kanssa, vaikka räppäreillä on vain viisi vuotta ikäeroa. Artistien musiikki kumpuaa eri maailmoista; JVG:n ura on lähtöisin YouTube:n viraalihiteistä, kun taas Loost Koosin viimeisin nauhoite Wincave Mixtape Vol. 1 julkaistiin vanhan koulukunnan tyyliin C-kasetilla. Siksi iästä on hauska vitsailla.

- Ironia on vajavaista, jos ei anna mitään siitä omasta persoonasta. Haluan, että ihmiset voivat nauraa Särren kanssa ja Särrelle.

Valtavirta toi mukanaan rentouden: Suomen rapskeneen mahtuu taas huumoria

Suomalaista hip hop -kulttuuria tutkinut Jani Mikkonen kirjoittaa teoksessaan Riimi riimistä – suomalaisen hiphopmusiikin nousu ja uho (Otava, 2004), että huumorirap jätti pahoja arpia hip hop -kulttuuriin vakavasti suhtautuneiden sieluihin. Raptorin ja Petri Nygårdin kaltaiset hauskuuttajat edustivat pitkään suurelle yleisölle suomenkielistä hip hopia. Mielikuvan muuttamiseen eteen on tehty paljon töitä.

- Esimerkiksi Fintelligens tuli aika tosissaan ulos sieltä räppikomerostaan. Jos joku ei olisi näyttänyt, että on ok pukeutua tällä tavalla ja puhua näin, räppi ei olisi ikinä kehittynyt siihen pisteeseen, missä se on nyt. Räppi on ollut niin vieras asia suomalaisille, että on hyvä, että sitä on tehty myös ilman huumoria, Särre sanoo.

Tällä hetkellä Spotifyn kuunnelluimpien kappaleiden listalla neljä kymmenestä sisältää suomenkielistä räppiä. Rapkulttuuri on jo valtavirralle tuttua, joten katu-uskottavuutta ei tarvitse tavoitella hampaat irvessä. Musta Barbaari vitsailee maahanmuuttajataustastaan ja JVG:n överit biletysvideot lähentelevät parodiaa. Särre on huomannut kulttuurin rentoutuneen.

- Tietynlainen jännittäminen on poistunut, nyt kun räppi on vähän normaalimpaa ja suomenkielistä räppiä on kaikkialla kuultavissa, artisti sanoo.

Särre toivoo kuitenkin, ettei median ja yleisön huomio keskity pelkästään huumorilla höystettyyn hip hopiin.

- Mä en tykkää ironisesta räpistä, jossa vaan verhoudutaan siihen ironiaan eikä anneta mitään itsestä, tai uskalleta paljastaa mitään omia vahvuuksia tai heikkouksia. Toivottavasti huumoriräppi ei jätä sitä muuta varjoonsa, Särre sanoo.

Kuuntele alta Särren Himoartistihaastattelu.

Lähteet: YleX, Riimi riimistä (Otava 2004)