Hyppää pääsisältöön

Suomentaja vastaa: Miksi Sormusten herrasta -kirjoissa seikkailevat haltiat eivätkä haltijat?

Roolipelitapahtuma Ropecon myönsi taiteilijaprofessori Kersti Juvalle vuotuisen tunnustuksensa Kultaisen lohikäärmeen Tolkienin teosten suomentamisesta. Mutta miksi Juva päätti suomentaa sanan elf haltiaksi eikä haltijaksi?

Elijah Wood elokuvassa Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit // Kuva: New Line Productions, Inc.

Taru sormusten herrasta -kirjasarjan ja elokuvien katsojat ovat saattaneet pähkäillä, miksi teoksissa seikkailevat haltiat eivätkä haltijat, mikä olisi monien mielestä loogisempi ja oikeampi suomennos. Teosten palkittu suomentaja Kersti Juva kertoi, miksi valitsi toisin.

- Uskoin vilpittömästi, että tämä oli oikea kirjoitusasu, että haltija ja haltia ovat kaksi eri sanaa, jotka tarkoittavat eri asioita. Suomennoksen tarkastajat eivät puuttuneet ratkaisuun, ja niin se painettiin sarjan ensimmäiseen osaan Sormuksen ritarit, Juva kertoo Kotus.fi-sivustolla.

Juva selittää, ettei hänellä ollut aavistustakaan, että verbin hallita -yhteyteen liittyvä tekijännimi haltija on pohjimmiltaan sama sana haltian kanssa, vaikka siitä onkin eriytynyt kaksi merkitystä. Kotuksen suositusten mukaan on aiheetonta erottaa mytologista olentoa konkreettisesta hallussapitäjästä.

Suomentaja ei halunnut myöskään käyttää aiemman Hobitti-kirjan mukaisesti suomentaa sanaa elf keijuksi tai keijukaiseksi.

- Sana keiju herää kuitenkin assosiaatioita, jotka eivät mielestäni sovi Tolkienin kuvaamiin uljaisiin ja jaloihin olentoja, ja siksi päädyin käyttämään heistä nimitystä haltia.

Lue myös Kotuksen sivuilta, miksi orcista tuli örkki eikä orkki.

Lähteet: Kotus