Hyppää pääsisältöön

Suomalaismuusikot kertovat: Näin läpimurto tehdään

Jenni Vartiainen, Haloo Helsinki!, Kotiteollisuus ja Happoradio kertovat, miten läpimurto tehdään yle.fi/musiikki-saitin Läpimurto-sarjassa.

Haloo Helsinki!

Pitkän ja menestyksekkään
uran kotimaisessa musiikkibisneksessä tehneet Jenni Vartiainen, Haloo
Helsinki!, Kotiteollisuus
ja Happoradio tietävät, miten musiikkialalla pärjää.

Millainen demojen saatekirje pitäisi olla?

Jenni Vartiainen: Ottaisin puhelimen
käteen ja soittaisin. Tai pyydä joku A&R katsomaan keikkaa. Intohimo,
innostus ja nälkä, se välittyy. Ja se vaan pitää sinnikkäästi tuoda esiin ja
antaa tekojen puhua puolestaan. Tyhmä ei kuitenkaan tarvitse olla, koska jengillähän
palaa käämi jos olet liian innokas.

Millainen tyyli ja promokuvat vetoavat?

Haloo Helsinki! -yhtyeen kitaristi
Leo:
 Se on
tosi tärkeä osa koko bisnestä ja varsinkin bändeille on merkityksellistä, että
näytetään yhtenäiselle. Me kundit käytetään pukuja keikoilla ja Elli pomppaa
keulakuvana siitä maailmasta kivasti esiin enemmän rock-henkisellä tyylillä
niin, että se tukee kokonaisuutta.

Pelleily ei ole katu-uskottavaa. Jos on tosissaan uransa kanssa,
niin kyllä se näkyy myös kuvista. Koko maa on täynnä upeita lokaatioita, niitä
kannattaa etsiä. Myös hyvälle kuvaajalle kannattaa maksaa. Se on pieni vaiva ja
kulu siitä, että saat hyvännäköiset kuvat.

Haloo Helsinki! -yhtyeen laulaja Elli: Vaikka joku tyrkkäisikin korkkarit jalkaan,
niin sanoo heti, jos ne eivät tunnu omalle: ”Ei. Minä pidän tennarit”. Pitää
myös pysyä uskollisena omalle jutulle.

Millaiset välispiikit
ovat hyviä?

Kotiteollisuuden
keulakuva Jouni Hynynen: Käytän välispiikkejä tunnelman ylläpitoon, eli että on
kontakti yleisön kanssa. Mutta toiset saa sen kontaktin ihan soittamallakin, et
silloinhan sitä ei tarvitse. Mutta ne eivät saa olla väkisin puristettuja.
Yleisö pääsääntöisesti ottaa hyvällä sen jos niille juttelee, et tekee jotain
muutakin kuin soittaa. Silloin siihen tulee heti kimpassaolon meininki.

Miten kohdellaan faneja?

Happoradion
keulakuva Aki Tykki: Kuin kalleinta aarretta. Ilman faneja tässä hommassa ei
ole mitään tolkkua. Porukka kääntää kyllä selän aika nopeasti, jos heitä
kohtaan rupeaa käyttäytymään huonosti. Pitäsi vaan muistaa se, että vaikka itse
olisi väsynyt, se nimmari postikorttiin tai levyyn voi olla jollekin toiselle
tosi iso juttu. Kannattaa siis yrittää olla tuhahtelematta. Se ei ole edes
vaikeaa, vaan ihan normaalia hyvää käytöstä.

Lue lisää osoitteessa yle.fi/musiikki.