Trollaaminen on netin keskustelupalstoilla koluaville tuttu ilmiö, mutta nykyisin trollaamista harrastetaan laajasti myös mediassa.
Vuoden 2012 Trolli-Finlandia -ehdokkaat julkaistu eilen, ja palkinnon esivalintalautakunta kertoi ilokseen huomanneensa trollaamisen tulleen viimeisen vuoden aikana keskustelupalstoilta myös valtavirtaan. Enää eivät pelkät keskustelupalstat kuumene trollaajien suunsoitosta, vaan myös politiikassa, taiteessa, viihteessä ja journalismissa on otettu käyttöön trollauksen kansaa villitsevät keinot.
Mitä trollaaminen sitten aivan virallisesti on?
- Trollaaminen virtuaalimaailmoissa on viralliset säännöt kiistävää leikittelyä. Sen sijaan, että seurataan sääntöjä - ovat ne sitten pelin tai keskusteluforumin - pyritäänkin pitämään hauskaa muiden osallistujien kustannuksella. Yleensä tavoitteena on saada toinen tai jokin muu osapuoli menettämään malttinsa, tutkija Jaakko Stenros sanoo.
Kiusanteko on kaikille tuttua, mutta mikä ihme nettitrollaamisessa oikein viehättää? Psykologi Kalle Partasen mukaan trollin kiusanteollaan aikaansaama reaktio on eräänlainen palkinto.
- Jotta ihminen tai eläin tekee jotain, siitä täytyy tulla jonkinlainen palkinto. Joko koemme jotain positiivista tai vältämme jotain negatiivista. Tarkoitan palkinnolla sisäistä tunnetta, esimerkiksi nautintoa, iloa, ylpeyttä tai sitä, että vältämme kohtaamasta esimerkiksi ahdistusta tai häpeän tunteita, Partanen sanoo.
- Trollaajalla voi olla selkeä selitys sille, miksi hän trollaa ja selitys voi vaihdella suuresti. Osa haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja tämän tyyppistä kirjoittelua on tehty jo ennen internetiä anonyymisti. On välillä vaikeaa tietää, mikä trollaajan intentio on. Haluaako hän vain suututtaa tai ärsyttää vai onko taustalla halu herättää ihmisiä ajattelemaan asioita hieman laajemmin ja niiden yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.
Partasen mukaan paras palkinto trollaajalle on se, että hän saa paljon kommentteja trollaukseensa.
- Hienoa voi olla myös se, että "kanssatrollaajat" tajuavat juonen ja heittävät vettä myllyyn. Trollaajiakin on moneksi. On hyvä erottaa toisistaan kokemamme reaktiot tiettyyn trollaukseen liittyen, ja trollaajan intentio. Jos suutumme tai raivostumme jostakin, mitä toinen kommentoi, ei se välttämättä ollut toisen tarkoitus. Tietämättömyys voi olla raivostuttavaa. "Aito" trolli tosin on laskelmoinut kommenttinsa aiheuttamat reaktiot muissa.
Tutkija Jaakko Stenros ja psykologi Kalle Partanen ovat yhtä mieltä siitä, että internetin tarjoama anonymiteetti ja keskustelukumppanien kasvottomuus tekevät trollaamisesta yleisempää.
- Meidän on helpompi olla toisille tylympiä, kun emme ole kasvokkain. Jalankulkija ei useinkaan näytä keskisormea tai kiroile turhautuessaan toisen kompurointiin edessään, mutta autoilijat sen sijaan tekevät näin, Partanen sanoo.
Lähteet: YleX
