Hyppää pääsisältöön

Miksi pitkän aikavälin sääennusteita tehdään?

Ennusteet kehittyvät ajan kuluessa. Meteorologi Matti Huutonen kertoo, että ne toimivat tällä hetkellä huonosti nimenomaan Pohjois-Euroopassa.

Aurinko // Kuva: Maria Rautio / YleX

Pitkän aikavälin ennusteet menevät usein metsään. Meteorologi Matti Huutonen Yle Uutisista kertoo YleX Etusivun haastattelussa, että ne toimivat huonosti nimenomaan Pohjois-Euroopassa. Pitkän aikavälin ennusteet pitävät paremmin paikkansa etelän tropiikissa.

- Lähempänä päiväntasaajaa ne pitävät paremmin paikkansa muun muassa sen takia, että siellä auringon säteily ei niin paljon vaihtele vuodenajasta riippuen. Aurinko nousee ja laskee siellä aina suurinpiirtein samaan aikaan eli päivärytmi on aika lailla tasainen ympäri vuoden.

Pitkän aikavälin ennusteissa pyritään selvittämään pääpiirteet siitä, mihin sää on menossa. Onko esimerkiksi tulossa tavanomaista kylmempää tai lämpimämpää. Vaikka Pohjois-Euroopassa niiden laatiminen on vaikeampaa, ovat ne Huutosen mielestä käyttökelpoisia tutkimuksessa.

- Jostainhan pitää lähteä, kun ennustetta tehdään. 50 vuotta sitten olisi voitu kysyä, että mihin tarvitaan yhden vuorokauden sääennustetta, koska ei se osu kuitenkaan kohdalleen.

Matti Huutonen korostaa, että se on pohjatyötä joka täyttyy tehdä kaikkien ennusteiden laatimisessa.

- Ehkä ne vuosikymmenien kuluessa ne tulevat käyttökelpoisiksi Suomessakin. Ovathan ne nytkin käyttökelpoisia tiettyyn rajaan asti. Tässä ehkä ongelmana on se, että kuukausiennusteet ja vuodenaikaisennusteet sotketaan tv:ssä näkyviin sääkarttoihin. Kyseessä ei siis ole sääennuste kuukauden tai kahden päähän vaan keskiarvo-ennuste, että miltä mahdollisesti näyttää esimerkiksi keskilämpötila 2-3 kuukauden päästä.

Lähteet: YleX Etusivu