YleX:n Uuden musiikin iltavuoro esittelee radiossa ja netissä demoasteella olevia Kellarin bändejä ja artisteja maanantaista torstaihin. Viime viikon parhaaksi Kellari-bändiksi musiikkitoimittajat valitsivat Pummiharmonian.
Viime viikon neljästä Kellari-bändistä Uuden musiikin iltavuoron Juhani Kenttämaa ja Pirita Pykäläinen halusivat parhaimpana nostaa pohjoisesta ponnistavan Pummiharmonia-räppikollektiivin. Yhtyeen Mitä sie tehet -kappale soi myös viime viikolla Pirita Pykäläisen Pummi on lungi
Milloin ja miten yhtyeenne on perustettu?
- Aapo, Tatu ja Jöse aloittivat musiikin tekemisen yhdessä jo 2004 vuoden tienoilla. Pummiharmonia-projekti syntyi vuonna 2008, kun Jöse muutti Pellosta Ouluun - Tatun ja Aapon kotikaupunkiin. Ailu Valle tuli saamelaisvahvistuksena mukaan vuonna 2010. Projektin kokoonpano eli alkuvuosina melko paljon ja lopullinen nelihenkinen jäsenistö vakiintui vuonna 2011, yhtye summaa.
Mitkä ovat tähänastisen uran suurimmat saavutukset?
- Kokopitkän Parasta ennen -levyn julkaiseminen, Tatu, Aapo ja Jöse vastaavat.
- Oma saamenkielinen soolo, joka on saanut varsin hyvän vastaanoton pohjoisessa. Itselle merkitsee eniten kielenelvytysnäkökulma ja nuorten inspirointi oman kielen oppimiseen, Ailu kertoo.
Paljonko olette keikkailleet, millainen livebändi olette?
- Mahtavat energiat ja fiilikset joka kerta, kun pääsee jätkien kanssa lavalle. Ryhmäkemiat toimivat. Mahdollisuuksien mukaan keikoille lähtee mukaan myös livebändi räppäreiden lisäksi. Tungosta lavalla on, kun setti paisuu lähemmäs kymmenhenkiseksi, mutta raudanlujia ammattilaisiahan nuo soittopuolen virtuoosit ovat, Ailu kertoo.
- Ensimmäinen keikka taisi olla vuonna 2004. Siitä lähtien joka vuosi, välillä tiheämpään ja välillä väljempään tahtiin. Livebändinä ollaan mielestäni varma ja heittäytyvä, Aapo jatkaa.
Mihin bändinä tähtäätte, onko vain harrastus vai haluatteko bändistä ammatin?
- Tässähän näkee, miten lähtee homma liikkeelle, kun on saanut pikkuhiljaa meininkejä näkyviin. Paljon on muitakin ammatteja mitä hoitaa, mutta kyllä tämä musiikki vie voiton, ei millään pahalla työnantajiani kohtaan, Ailu naurahtaa.
- Musiikin tuottaminen ja tekeminen on harrastuksena suuri osa elämää, mutta itse en siitä ammattia haluaisi tehdä. Jos musiikista tekisi ammatin, tulisi kuvioihin elannon tienaamisen lisäksi myös muita painostavia tekijöitä. Harrastuksena paras mahdollinen ja sellaisena pysyy, Tatu analysoi.
Mitkä ovat yhtyeenne esikuvat? Mihin tunnettuun yhtyeeseen itseänne vertaisitte?
Vaikka yhtye kertoo vetävänsä aikalailla omaa juttua, niin esikuvia löytyy legendaosastolla, kuten Public Enemysta ja Wu-Tangista.
- Esikuvat löytyvät sieltä 90-luvun kultaisilta vuosilta. Artistina yksi all-time-favouriteista on ehdottomasti Common. Tuottajana muun muassa DJ Premier ja J Dilla. En mielellään vertaisi meitä mihinkään olemassa olevaan bändiin tai artistiin. Parastahan se olisi tulla muistetuksi omasta jutusta, Tatu huomauttaa.
Mikä on bändin roolitus biisinteossa?
- Kaikki sanoittavat, tilanteen mukaan ollaan saman katon alla, välillä pitkien etäisyyksien takia omissa oloissa. Tatu on meidän kertsivelho ja tietenkin hovituottaja, miksaaja ja masteroija. Jöse myös tuottaa, me Aapon kanssa ei pahemmin tohdita vimpaimia ruveta säätelemään. Biisit tulevat fiiliksellä, Ailu kertoo.
Onko sanoituksilla tärkeä rooli? Onko kielellä suuri merkitys?
- Itse olen aina keskittynyt räpissä eniten sanoituksiin. Olen perfektionisti kirjoittamisen kanssa, pitää olla sanomaa, piilotettuja merkityksiä, multiriimeja ja sisäisiä riimikuvioita. Saame ja suomi ovat itsellä tasaväkisiä. Varsinkin kun saame on varsin uhanalaisessa asemassa ja tietää minkälainen merkitys sillä on kulttuurille, Ailu korostaa.
- Sanoitukset on se räpin punainen lanka. Mitä sie tehet -biisi on siinä mielessä pois meidän peruslinjasta, sehän on enemmän huoletonta läppää ilman syvempää olemusta, Tatu jatkaa.
Mikä inspiroi teitä musiikillisesti?
- Luonto ja luontoyhteyden löytäminen ja sen korostaminen. Myös oma Pummit-porukka inspiroi, Ailu kertoo.
- Inspiraatio saattaa syntyä lähes mistä tahansa. Usein se tulee kuitenkin hyvien fiiliksien kautta, hyvä päivä, keikkareissu, kirja, elokuva tai biisi, Tatu luettelee.
Miltä tuntuu, kun oma biisi soi radiossa?
- Se on iso juttu. Olen kiitollinen, kun saa mahdollisuuden saada oma musiikki kuuluviin isommallekin porukalle. Kun tuntuu siltä, että itsellä on jotain annettavaa niin pitäähän se saada eetteristä ulos, Ailu fiilistelee.
- Ehdottoman mukava fiilis. Vähän stressaavaa kyllä toisaalta, kun on niin monien korvien kuultavana, Tatu jatkaa.
YleX:n Kellarin kautta demoasteella olevat bändit ja artistit voivat saada musiikkiansa radioon. Lue ohjeet ja lähetä oma kappaleesi - tästä aukeaa tie tähtiin – tai vähintäänkin radioaalloille asti!
Lähteet: YleX
