Elämäntapakirjailijat Teemu Ollikainen ja Varpu Tavi keskustelivat Helsingin Kirjamessuilla siitä, miten painonhallintaan tulisi suhtautua, jotta paino putoaisi.
Teemu Ollikaisen Syö mitä mielesi tekee ja Varpu Tavin Maanantaisoturin dieetti ovat suunnattu ihmisille, jotka ovat kyllästyneet tavanomaiseen painonhallintakeskusteluun.
- Painonpudotus on mielenhallintaa. Yleensä laihdutuskeskustelussa keskitytään behavioristiseen puoleen, eli käyttäytymiseen. Sanotaan, että syö vähemmän ja liiku enemmän. Sen sijaan tulisi keskittyä kognitiiviseen, eli tiedolliseen puoleen. Paino-ongelmat eivät johdu siitä, etteivätkö ihmiset tietäisi, miten paino putoaa, vaan mielen puolella on se, mikä aiheuttaa epäonnistumisen, Ollikainen muistuttaa.
Varpu Tavi on kollegansa kanssa samoilla linjoilla.
- Elämäntapamuutos lähtee korvien välistä, ilman sitä ei onnistu. Painotan teoksessani terveyttä, sillä ihmisen pitää syödä oikeaa ruokaa ja soveltaa sitä oman elämän mukaan. Ei ole mitään yhtä ruokavaliota, mikä laihduttaisi kaikkia. 140-kiloisen sohvaperunan, jolla on diabetes, pitää syödä erilaista ruokaa, kuin nuoren urheilijan.
Mikä laihduttajalla yleisimmin menee vikaan?
- Se, ettei prosessia aloiteta oman pään pohtimisella. Usein puhutaan laihduttamisesta, eikä terveyden kohentamisesta. Sitten hurahdetaan johonkin juttuun, kuten karppaamiseen ja huomataan, ettei sen kanssa voikaan elää. Sitten lyödään läskiksi ja romahdetaan, Tavi huomioi.
- Tahdonvoima ja motivaatio eivät yksistään riitä. Yleensä ihminen aloittaa rautaisella motivaatiolla, mutta sitten tapahtuu romahdus, eikä painonhallinta enää kiinnosta. Huono valmistautuminen ja ”ehkä-tarttis-tehdä-jotain”-asenne johtaa huonoon lopputulokseen. Lähipiiri ja puoliso pitää myös saada kannustamaan. Puoliso voi usein helposti torpedoida laihdutusyrityksen, Ollikainen jatkaa.
Hyvä ruoka, parempi mieli?
- Halu herkutteluun ei katoa, eikä sen ole syytäkään kadota. Mutta se, mitä pitää herkkuna, voi muuttua. Jos ennen on herkutellut hamppareilla, niitä voikin alkaa pitää ällöttävinä. Kroppa rupeaa mieltämään herkuiksi toisenlaisia herkkuja. Ruuan ei pitäisi olla lohtu, jolla paikata perseellään olevaa elämää, vaan sitä elämää pitää silloin korjata, Tavi korostaa.
Tavin mukaan tunnesyömisestä ei kuitenkaan pidä päästä eroon.
- Se on vähän kuin sanoisi, että tunteista pitäisi päästä eroon. Ihminen yhdistää syömiseen jo imetyksen kautta rakkauden. Ruuan ei pitäisi olla mikään vastus, joka on kiusana. Laihduttamisen ei kuitenkaan saa antaa täyttää kaikkia ajatuksia. En tuomitse, mutta on vähän säälittävää, jos koko elämän sisältö on laihduttaminen ja ulkonäkö-hölynpöly.
Lähteet: YleX
