Juhani Kenttämaa
Yle
Kakkosalbumillaan suomen kieleen vaihtanut suomalaisbrittiläinen popitar yllättää omakohtaisen rehellisellä albumillaan. Monet ihmissuhteisiin liittyvät perusasetelmat käännetään levyn kappaleissa sujuvasti päälaelleen.
Kristiina Wheeler laulaa ensimmäistä kertaa kokonaisen albumin suomeksi, eikä matkan varrella ole ollut helppoa. Pitkä pakerrus albumin parissa ei ole ollut niinkään itse kappalemateriaalin tai kielenvaihdon aiheuttamaa, vaan esteeksi ovat tulleet monet muut tuotannolliset sekä henkilökohtaiset vaikeudet. Sitoutumista kammoavan ja kolmeakymmentä lähestyvän naisen kirjoittamat tarinat ovat täynnä viittauksia masennuksen ja epätoivon aikaan, jolloin Kristiina kirjoitti suurimman osan levystään. Taustalla paistaa onneksi kuitenkin rakkaus ja toivo paremmasta.
Laulukielenvaihto englannista suomeen arvellutti aluksi kaksikielistä laulajatarta, mutta rohkaisu tuli edellisen albumin jälkeisten keikkojen myötä:
- Sain paljon positiivista palautetta mm. suomenkielisten joulukoserttien yhteydessä, ja huomasin, että olen monelle täysin tuntematon artisti. Sen myötä tajusin, että laulujeni sanoma ja musiikki eivät ole menneet perille, eikä saavuttanut tarpeeksi useaa suomalaista. En uskonut osaavani kirjoittaa suomenkielisiä kappaleita, mutta päätin, että kokeilen, sillä enhän minä siinä mitään häviäkään. Voin aina vaihtaa takaisin suomesta englantiin koska vain, laulajatar valaisee.
Kristiina kuulostaa uutukaisellaan myös iskelmällisemmältä, kuin aikaisemmin. Hän kummaksuu muutosta, sillä Kristiina on jatkanut levynsä kirjoittamista samaan malliin kuin ennenkin, tehden kappaleita ja sanoituksia pelkästään akustisen kitaran säestyksellä. Kristiina arveleekin iskelmällisyyden kumpuavan uudesta laulukielestä.
- Kuulostin ihan Katri Helenalta, kun aloitin suomenkielisten laulujeni laulamisen, Kristiina nauraa.
Albumi esittelee hyvin erilaisen kuvan artistista, joka on opittu tuntemaan yltiöpositiivisena popittarena, jota eivät huolet näytä painavan. Sirpaleista koottu on rehellinen ja suora kuvaus Kristiinan ja hänen lähipiirinsä elämässä tapahtuneista koettelemuksista ihmissuhdesolmujen, erojen sekä mielenterveysongelmien järkkymästä maailmasta. Monet ennakkokäsitykset kääntyvät päälaelleen tekstien kautta, mitkä peilaavat sukupuolirooleja ja suhteita menevän ja paikallaanpysymättömän levottoman naisen näkövinkkelistä. Kristiinan omakohtaiset sanoitukset ottavat välillä myös yhteiskunnallisesti kantaa.
- Ikäpolveni ihmisiä riivaa tietynlainen tyytymättömyyden kulttuuri, joka syntyy siitä, kun kaikki tuntuu olevan saatavilla, eikä osata olla tyytyväisiä siihen, mitä jo on ympärillä. Jos jatkuvasti mietit tulevaa ja mitä sinulla voisi olla, niin et koskaan elä tässä hetkessä, etkä ole tyytyväinen.
Kristiina kertoo tykkäävänsä uudella levyllään eniten myös siitä, että se osaa yllättää. Vaikeuksien ja masennuskausien oireiden ja lieveilmiöiden suoran ja rehellisen paljastamisen lisäksi, Kristiina haluaa albumin myötä muistaa myös niitä, jotka ovat pystyneet häntä vaikeuksien keskellä auttamaan.
- Vallitseva juttu levylläni on se, että mulla on kuitenkin aina ollut upeita ihmisiä ympärillä - ne perustyypit, joihin voi aina luottaa, ja jotka ovat pitäneet mua vaikeina aikoina pystyssä. Sirpaleista koottu on myös tribuutti hyville ystäville, ja niiden takia albumilla on se toivon pilke, ettei albumi ole täysin "ranteet auki" -tyyppinen teos, Kristiina kertoo Viikon albumi -haastattelussa.
Lähteet: YleX Viikon albumi -haastattelu
